i'm alone again

tajusin sen tänään.
ei miulla oo ketään.
oon ihan yksin. poikaystävä sano et se ei tiiä rakastaako miuta enää, tykkää kumminki mut joo. se sanoo et se ei halua satuttaa miuta ku oon niin mukava. sit se on miulle niin kylmä. sattuuko se sit? oon itkeny vaan koko päivän. en hitto jaksa enää tätä.
meikä lähtee, kiitti miulle riitti.

salainen resepti
kannattaa riidellä poikaystävän kanssa, se vie mukavasti ruokahalun ku ei voi muutaku itkeä.
pirkan mansikkasorbetti on vastaus kaikkeen, kevyttä ja hyvää. Tämmöne vegaaniki voi sitä syödä.

Tänään meni niin hyvin! Sain kymmeneen asti kituutettua 200kcal saldolla, sitten iski urheilun jälkeen niin kauhee nälkä ja heikotus et vedin toiset. 400kcal. Voin elää sen kaa ku ottaa huomioon päivän kuntoilut.
Ehdin vielä ne pari kiloa saada pois ennen wanhojen tansseja. jess

...taas yks tällane blogi

Meinasin taas aloittaa bloggaamisen. Saa nähdä katoaako tääkin idea taivaan tuuliin niinku aikasemmin on käyny. Nojaa.
Ajatuksena oli kirjoitella tylsää ja turhaa angstista paskaa lähinnä aiheesta elämä. Miun osalta aihe elämä käsittää pitkälti säälittävää kamppailua masennuksen kanssa ja jonkinmoista syömisongelmointia. Tai lähinnä laihtumisongelmointia, mie en nimittäin halua jatkaa elämistä yhtenä kaloreistaihraksikoneena vaan toivoin nyt pääseväni niihin mittoihin mitä ihastelin tuossa joulua ennen.

Kylmä totuus, painoin ihanat 43kiloa vielä vähän aikaa sitten. Sitten tuli Joululoma, sitä seurasivat
läskit sekä peili- ja vaakakammo.

Ensimmäiseksi angstaan nyt tämän päivän syömisiä, liikaa ruokaa ja liian vähän pyöräilyä.
Mitä tekisinkään ilman kuntopyörääni ja jääkaappia täynnä pakastevihannespusseja. Tästä tää lähtee.

Suosittelen muuten perusruoaksi pussillista kruunuvihanneksia. 66kcal/300g. Vähän currya päälle ja mikroon. Jumalaista.